Tekstit

Elämä ilman mielikuvia

Kuva
Visuaaliset mielikuvat ovat hyvin tärkeitä. Niiden avulla voi palata menneisiin tapahtumiin tai suunnitella esimerkiksi huoneeseen uusi sisustus. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pysty visuaalisia mielikuvia mieleensä luomaan. Kyvyttömyys mielikuviin tunnetaan afantasiana. Synnynnäisen afantasian löytyminen on muistutus meidän ihmisten erilaisuudesta ja joskus aika rajallisesta ajattelusta. Eräänä päivänä Exeterin yliopiston neurologi Adam Zemanin vastaanotolle tuli mies, joka oli menettänyt mielikuvansa sydänleikkauksen jälkeen. Mielikuvien menettäminen ei ollut lääketieteelle uutta - jo 1800-luvulta tunnettiin ihmisiä, jotka olivat menettäneet kykynsä mielikuviin esimerkiksi aivovamman seurauksena. Yllätys seurasi vasta, kun Zeman julkaisi tutkimuksensa miehestä vuonna 2010. Useat ihmiset ottivat Zemaniin yhteyttä ja kertoivat, ettei heilläkään ollut tuota kykyä. Koskaan ollutkaan. Tämä oli niin uusi juttu, että koko termi afantasia syntyi Zemanin näppäimistöltä vasta vuonna 2015. Syn...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Katoavainen kuulo

Kuva
Kuulon apuvälineitä: täristinkello, ovikellon valohälytin, FM-laite. Suomessa on Kuuloliiton mukaan 800 000 huonokuuloista ihmistä. Huonokuuloisten määrä lisääntynee ikähaitarin molemmissa päissä. Ikääntyessä kuulo huononee normaalistikin, mutta nuorempien kuuloa uhkaa yleistynyt kuulokekuuntelu ja muu vapaa-ajan melu. Kuuloa käytetään nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, kun ihmiset kuuntelevat musiikkia, äänikirjoja ja podcasteja. Erityisesti musiikkia kuunnellaan niin kovalla, että se voi vaurioittaa kuuloa. Myös työperäiset kuulovauriot ovat tavallisia. Kuka tahansa voi menettää kuulonsa eikä menetettyä kuuloa saa takaisin. Kaikki on katoavaista, mutta kuinka usein muistamme arvostaa asioita, ennen kuin ne ovat poissa? Pysymättömyys (anicca) on buddhalaisen ajattelun ytimessä ja tärkein kolmesta olemassaolon tuntomerkistä. Pysymättömyyden pohdinnan luulisi saavan ihmiset kiinnostumaan kuulostaan ja kuuloesteettömyydestä enemmän. Onko julkisissa tiloissa toimivat induktiosil...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sekalaiset #1: Kiertomatka buddhalaisessa maailmassa

Kuva
Amitabha-buddha. (oma kuva-arkisto) Sekalaiset -sarjassa kokoan samaan tekstiin useita toisiinsa liittymättömiä lyhyitä juttuja blogin aihepiireistä. Tässä sarjan ensimmäisessä osassa kirjoitan enimmäkseen buddhalaisista maista. Tälle blogille nimensä antanut puu, tieteelliseltä nimeltään ficus religiosa, on tärkeä buddhalainen symboli. Bodhi on sanskritia tai paalia ja tarkoittaa valaistumista. “Valaistumisen puun” alla Siddharta Gautama valaistui 2500 vuotta sitten. Tuo puu sijaitsi Intian Biharin osavaltiossa nykyisen Bodhgayan kaupungissa. Nykyisin Bodhgayan Mahabodhin temppelissä sijaitseva bodhipuu ei ole alkuperäinen puu, mutta sen on väitetty olevan alkuperäisen jälkeläinen. Bodhgaya on tärkeä buddhalainen pyhiinvaelluskohde. Jos voisin lähteä ihan minne haluaisin, Bodhgaya olisi yksi kohde. * Aasian matka juuri nyt on minulle vain haave, mutta matkakertomuksia voi aina kuunnella. Yle Areenassa on Matti Rämön äänikirja hänen pyöräretkestään Thaimaan, Kambodzan, Vietnamin ja La...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Unettomuus ja irtipäästämisen taito

Kuva
Olen nukkunut vaihtelevasti koko aikuisikäni, vaikka yleensä vähintään tyydyttävästi. Keväällä 2021 menetin yhtäkkiä yöuneni lähes täysin - nukuin viikon ajan vain 2-3 tuntia yössä. Unettomuuden syynä oli koronakevät, henkinen kuormitus ja liiallinen kahvinjuonti. Yöllä voimakas sydämentykytys ja vapina herätti heti, kun nukahdin. Kierre katkesi unilääkkeellä, mutta jätti ilmeisen jäljen. Unettomuus paheni uudelleen syksyllä ja lopulta kroonistui. Nukuin yössä keskimäärin 3-5 tuntia. Terveyskeskuksesta sain lähinnä unihygieniaohjeita ja unilääkkeitä. Lopullisen ratkaisun löysin itse googlaamalla. Aloitin vuosi sitten HUS:n uniterapian ja sen avulla olen pikku hiljaa saanut unettomuuden taas hallintaan. Terapiaan pääsyyn meni liikaa aikaa - se olisi varmasti ollut tehokkaampaa aiemmin. Kiinnostavaa oli myös huomata terapian ja buddhalaisuuden yhteyksiä. Keskeisiä asioita uniterapiassa ovat nukkumiseen liittyvien ajatus- ja toimintatapojen muokkaaminen ja mielenharjoitukset, kuten mi...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tunnelukkoja avaamassa

Kuva
Viime aikoina lukemistani kirjoista tärkeimpiin kuuluu Kimmo Takasen kirja Tunne lukkosi. Tunnelukot ovat erilaisia virheellisiä ajatustapoja, joiden herättämät tunteet saavat meidät käyttäytymään vahingollisella tavalla. Tunnelukot esimerkiksi estävät ihmistä tarttumasta haasteisiin epäonnistumisen pelossa, saavat suuttumaan kritiikistä tai välttelemään mielipiteen ilmaisua kritiikin pelossa. Kirjassa on lueteltu 18 erilaista tunnelukkoa. Tunnelukot ovat normaaleja, ja niitä on meillä kaikilla. Kirjan mukaan tunnelukot syntyvät lapsuuden tilanteissa, joissa lapsen tarpeet eivät täyty. Vaativien vanhempien lapsesta tulee vaativa itseään kohtaan. En ole psykologi, mutta silti mietin, korostaako kirja liikaa lapsuutta näiden ongelmien syynä. Lapsuus on kyllä varmasti tunnelukoille erityisen altista aikaa, mutta tokihan aikuisiänkin hankalat kokemukset voivat jättää jäljen. Tunnelukkoja työstetään mielikuvalla sisäisestä lapsesta. Lisäksi mielikuvaan kuuluvat sisäistetty huono vanhempi ja...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anatta: Kuka on vammainen?

Kuva
Sana vammainen herättää monessa kielteisiä tunteita ja jotkut haluaisivat sen kieltääkin. Ongelma on se, että vammaisuus viittaa puutteeseen, eikä sen varaan voi rakentaa identiteettiä. Esimerkiksi kuurot ovat mielestään kielivähemmistön edustajia, eivätkä vammaisia. Tässä keskustelussa pidän Buddhan anattan käsitettä mielenkiintoisena lisänä. Buddha katsoi, että ihmisellä ei ole mitään erillistä pysyvää minuutta tai identiteettiä. Mikään yksittäinen ajatus, tunne, kehon osa tai ominaisuus ei ole "minuus". Mitään niistä ei voi ottaa erilleen, ja sanoa, että tuossa olen minä. Lisäksi nämä ominaisuudet muutuvat koko ajan ympäristön ja toistensa vaikutuksesta. Et ole sama ihminen kuin vauvana, tai vuosi sitten. Identiteetti on virta. Vammaisuuskin on vain yksi ominaisuus, eikä sen varaan voikaan rakentaa identiteettiä, mutta ei voi sen enempää äidinkielenkään. Tai kansallisuuden, seksuaalisen suuntauksen, ihonvärin tai sukupuolen. Buddhalaista ajattelua vastaa hyvin tapa sanoa,...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keisari Asoka: buddhalaisuuden airut

Kuva
n. 260 eaa. Intialaisen Maurya-valtakunnan keisari Asoka järkyttyi Kalingan taistelun aiheuttamista tuhoista ja kääntyi buddhalaisuuteen. Buddhalaisuuden tie maailmanuskonnoksi oli auki. Asokan pilari ( Wikimedia Commons ) Buddhalaisuus levisi tahmeasti vielä pitkään Buddhan kuoleman jälkeen. Vielä 300-luvun eaa. lopussa sitä harjoitettiin lähinnä Buddhan synnyinseuduilla Pohjois-Intiassa. Dharman pyörä irtosi mudasta Maurya-valtakunnan keisari Asokan aikana 200-luvulla eaa. Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista laajimmalle levinnein. Valtakunta kattoi lähes koko Intian niemimaan ja ylsi pohjoisessa Iraniin asti. Asoka nousi valtaan vuonna 268 eaa. Hänen kerrotaan olleen valtakautensa alkuvuosina julma ja armoton hallitsija. Kaikki muuttui noin vuonna 260 eaa., kun keisari hyökkäsi Kalingan valtakuntaan. Taistelu oli verinen, ja Kalingan asukkaista tapettiin tai karkotettiin tuhansia. Legendan mukaan Asoka kulki taistelukentän läpi ja nähtyään aiheuttamansa kärsimyksen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Neljä jaloa totuutta

Kuva
Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi. Buddha opettikin ne ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen hänen askeetikkotovereilleen. Neljä jaloa totuutta kertovat kärsimyksestä (dukkhasta), sen syystä ja lopusta. Buddhaa on verrattu tässä lääkäriin. Ensin hän määritteli oireen (dukkha), jolle hän löysi diagnoosin. Lopuksi hän selvitti, kuinka ongelma paranee ja antoi hoito-ohjeet. Buddhalaisuutta on pidetty pessimistisena sen kärsimyskeskeisyyden vuoksi, mutta koska Buddha väitti kärsimyksen olevan jopa poistettavissa, buddhalaisuutta voi pitää hyvinkin optimistisena. Neljää jaloa totuutta eivät ole jumalallinen totuus, joka pitäisi sokeasti uskoa, vaan ne pitää todeta itse oman havainnon kautta. Neljä jaloa totuutta: 1. Totuus dukkhasta 2. Totuus dukkhan syystä (samudaya) 3. Totuus dukkhan lakkaamisesta (nirodha) 4. Totuus dukkhan lakkaamiseen johtavasta tiestä (magga) Ensimmäinen jalo totuus dukkhasta Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään use...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kasvissyönti vai lihansyönti?

Kuva
Kasvislounas (oma kuva-arkisto) Elämän kunnioitus on keskeisiä arvoja Buddhan opetuksissa. Viidestä periaatteesta jo ensimmäinen kieltää tappamisen. Eläimiä pidetään tietoisina ja tuntevina olentoina ja siksi yhtä arvokkaina kuin ihmisiäkin. Dhammapadassa sanotaan: "Kaikki olennot rakastavat elämää; kaikki olennot pelkäävät kuolemaa. Älä siis tapa, äläkä laita tappamaan". Niinpä monet buddhalaiset länsimaissa ovat kasvissyöjiä. Valinta on ihan hyvä, mutta myös lihansyönnille on perusteensa buddhalaisuudenkin näkökulmasta. Lihansyönti ei itsessään ole mitenkään  väärin . Joskus lihansyönti voi olla ainoa vaihtoehto ja syöväthän eläimetkin toisiaan. Eläimiin vetoaminen ei tosin ole täysin ongelmatonta: esimerkiksi kannibalismi on tavallista joidenkin lajien keskuudessa... Mutta pointtihan on se, että ihminenkin on vain eläin ja ruoaksi päätyneelle eläimelle on sama syökö sen ihminen vai jokin toinen eläin. Suurempi ongelma onkin tehotuotanto, jossa eläimiä kohdellaan todella hu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kuka oli naurava buddha?

Kuva
Tämä ei ole historiallinen Buddha (Oma kuva-arkisto) Buddhalainen maailma on täynnä erilaisia Buddha-patsaita. Yksi tunnettu kuva on isomahainen naurava kalju munkki, “naurava buddha”. Vastoin yleistä käsitystä, tämä hahmo ei ole historiallinen Buddha, Siddharta Gautama . Naurava Buddha on keskiajalla Kiinassa elänyt munkki, Budai tai Pu-tai. Japanissa hänet tunnetaan nimellä Hotei.  Budain sanotaan olleen aina ystävällinen, hyväntuulinen ja avulias. Kulkiessaan ympäriinsä hän kantoi mukanaan säkkiä, josta myös nimi Budai on saatu. Sana tarkoittaa kangassäkkiä. Budain oikea nimi oli Qici (tätä versiota nimestä käytetään englanninkielisessä tekstissä). Säkissä hän kantoi omaa vähäistä omaisuuttaan, tai lahjoja. Budai oli lasten ystävä ja hänet kuvataankin usein lasten ympäröimänä. Lasten lisäksi Budai herätti myös aikuisten mielenkiinnon, koska hän osasi ennustaa ihmisten tulevaisuutta ja säätä. Japanissa Budaista tuli yksi seitsemästä onnen jumalasta. Onnea ja vaurautta saa rapsutt...
Lähetä kommentti
Lue lisää