Tekstit

Kieliä ja henkisyyttä

Kuva
Dhammapada, yksi tunnetuimmista Paalikaanonin kirjoista. Buddhalaisissa yhteyksissä käytetään useita kieliä, kuten paalia, sanskritia, tiibetiä, kiinaa ja japania. Itse osaan näistä kielistä paalia ja sanskritia. Ne ovat läheistä sukua toisilleen ja indoeurooppalaisina kielinä kaukaista sukua useimmille Euroopan kielille. Itse tunnen sanskritia joidenkin buddhalaisten termien verran, mutta en sen enempää. Paalia tunnen vähän paremmin, koska se on theravada-buddhalaisten kieli. Paaliksi on kirjoitettu buddhalaisten tekstien kokoelman, Tripitakan ainoa kokonaan säilynyt versio. Theravada-buddhalaiset myös resitoivat paaliksi. Osaan paaliksi mantroja ja lauseita sekä koko joukon buddhalaisia termejä ja muita sanoja, kuten numerot 1-10. Buddhalaisuutta tuntemattomille sanskrit sen sijaan lienee tutumpi kieli. Sanskritista ovat peräisin monet yleisesti tunnetut termit, kuten karma, nirvana ja jooga. Näiden termien juuret eivät liene yllätys, mutta joskus sanskrit on tullut vastaan yhteyksis...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Historiaa buddhalaisin silmin

Kuva
Olen ollut kiinnostunut historiasta peruskouluikäisestä asti. Miksi se kiinnostaa? Historia on kuin tarina toisesta todellisuudesta. Tarina, joka kuitenkin on totta. Olen kiinnostunut erityisesti kaukaisesta historiasta, kuten muinaisesta Egyptistä ja Roomasta. Kaukainen historia on kuin palapeli, jonka paloista osa on kadonnut ja jonka seassa on paloja muistakin peleistä. Paljon tietoa on kadonnut. Myytit ja fakta ovat sekoittuneet. Mikä ihan oikeasti tapahtui tuhansia vuosia sitten? Tämä on kiinnostava mysteeri. Oma kategoriansa on uskontojen - kuten buddhalaisuuden - historia. Buddha oli luultavasti historiallinen henkilö, mutta millainen hänen elämä oikeasti oli? Historiallisia faktoja ei juuri ole. Uskontohistoria jättää tilaa ajatukselle, että ehkä on jotakin ihmistä suurempaa. Ehkä Buddha valaistui. Buddhalaisesta perspektiivistä historia näyttää yhtäaikaa kaiken pysymättömyyden ja jatkuvuuden. Eurooppa oli hyvin toisenlainen maanosa 2000 vuotta sitten. Valtiot, yhteiskunnat, ki...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mitä hyötyä kuulovammasta?

Kuva
Useimmilla asioilla on kaksi puolta. Huonolla kuulolla on negatiivisia vaikutuksia elämään, mutta on siitä ollut hyötyäkin. Paljon uusia kokemuksia vammaisjärjestöjen toiminnassa, vapaaehtoistoimintaa, uusia ihmisiä, töitä ja esimerkiksi aiheen opinnäytetyöhön. Olen oppinut myös monia erikoistaitoja, kuten viittomakieltä, vaikken sitä omaan kommunikaatioon tarvitsekaan. Jos naapurissa remontoidaan kovasti, melu ei ole niin häiritsevää, kun ottaa kuulolaitteet pois. Ilman laitteita voi myös keskittyä ajatustyöhön, kuten lukemiseen tai kirjoittamiseen. Nukkuminenkin on varmaan vähän helpompaa, kun ei häiriöäänet haittaa. Väärin kuultuja sanoituksia riittää listaksi asti. Käytän täristinherätyskelloa, joten kännykkäherätys ei ole käytössä. Kun kännykän voi pitää kaukana sängystä, ei ole kiusausta selata sitä ennen nukkumaanmenoa. Kuulovamma tai vammaisuus tuo uusia näkökulmia asioihin. Tässä blogissa olen kirjoittanut esimerkiksi vammaisidentiteetistä buddhalaisuuden näkökulmasta. He...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Biitit aivoaaltoja muokkaamassa

Kuva
Binauraalinen biitti on ääni, jonka väitetään parantavan keskittymistä, rentouttavan, virkistävän ja antavan joukon muitakin hyötyjä. Tämän biitti tekee vaikuttamalla aivoaaltoihin. Binauraalinen biitti syntyy, kun eri korviin soitetaan kahta eri ääntä, joilla on pieni taajuusero. Aivoissa näistä kahdesta äänestä syntyy illuusio kolmannesta äänestä, jonka taajuus on sama, kuin kahden äänen taajuusero. Kun biittiä kuuntelee vähän aikaa, alkaisi aivoaallot resonoida sen kanssa. Esimerkiksi kun toiseen korvaan soitetaan 210 hertsin ääni ja toiseen 200 hertsin ääni, syntyy binauraalinen biitti, jonka taajuus on 10 hertsiä. Kun aivoaallot värähtelevät tuolla taajuudella, ihminen on syvässä rentouden tilassa. Yle Tieteen artikkelista voi lukea aiheesta. Ääninauhoja löytyy YouTubesta, Spotifystä ja sovelluskaupoista. Niissä voi olla videota ja yksinkertaista musiikkia mukana. Esimerkkinä tämä meriaiheinen video . Joskus taustalla on muitakin ääniä, kuten tällä Spotify-nauhalla . Ääninauhoja j...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sokeat miehet ja norsu

Kuva
Kuvan lähde: Pixabay Buddhalainen Tittha-sutta sisältää erään version vanhasta tarinasta sokeista miehistä ja norsusta. Tarinassa eräs kuningas kutsui luokseen joukon syntymästään asti sokeita miehiä, jotka eivät olleet elämässään kohdanneet norsua. Kuningas halusi heidän selvittävän tuntoaistin perusteella, mikä norsu on. Miehet keskittyivät ryhmissä norsun eri ruumiinosiin. Esimerkiksi yksi ryhmä kopeloi päälakea, toinen häntää ja kolmas jalkaa. Kun miehet olivat tutkineet norsua aikansa, kuningas kysyi heiltä, mikä heidän mielestään norsu on. Miesten vastaukset vaihtelivat suuresti. Päälakea tutkineet pitivät norsua kulhona, jalkaa tutkineet pylväänä ja häntää tutkineet harjana. Mahaa koskeneet pitivät norsua vilja-aittana ja torahammasta tutkineet auran teränä. Jokainen miehistä oli vakuuttunut siitä, että juuri hän tiesi täsmälleen, mikä norsu on ja uskoi eri tavalla ajattelevien olevan täysin väärässä. Miehet alkoivat riidellä keskenään. Riita lopulta kärjistyi nyrkkitappeluun. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nojatuolimatka buddhalaisiin maihin

Kuva
Kuvan lähde: Pixabay Minne sinä lähtisit matkalle, jos voisit lähteä ihan minne vain haluaisit? Minä voisin ainakin käydä katsomassa millaista buddhalaisuus on Etelä- ja Itä-Aasiassa. Yksi matkakohde olisi Intian Bodhgayan Mahabodhin temppeli. Paikka on tärkeä buddhalainen pyhiinvaelluskohde siellä sijaitsevan bodhipuun vuoksi. Buddhan kerrotaan valaistuneen bodhipuun alla meditoiden 2500 vuotta sitten. Alkuperäinen puu on kuollut, mutta Mahabodhissa uskotaan olevan sen jälkeläinen. Aasian matka on tällä hetkellä vain haave, mutta matkakertomuksia voi aina lukea. Kuuntelin vähän aikaa sitten Yle Areenassa olevan Matti Rämön äänikirjan hänen pyöräilyretkestään Thaimaan, Kambodzan, Vietnamin ja Laosin läpi . Kuunneltuna kirja suorastaan vie mennessään. Kirja kuvaa elämää ja maisemia noissa maissa ja lisäksi antaa tietoa niiden historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnista. Eräs Rämön kokemus Thaimaassa toi mieleeni buddhalaisen filosofian. Useat vapaana liikkuvat koirat häiritsivät hänen p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jälleensyntyminen buddhalaisuudessa

Kuva
Buddhalainen maailmankuva on syklinen. Kaikki asiat syntyvät, kestävät aikansa, tuhoutuvat ja syntyvät toisessa muodossa uudelleen. Luonnollinen johtopäätös on, että myös ihmiset ja eläimet jälleensyntyvät. Kaikki olennot kiertävät jälleensyntymän kierrossa (samsara) karman lain ohjaamana, kunnes saavuttavat nirvanan. Minä en usko jälleensyntymän tai karman olevan todellisia ilmiöitä, mutta pidän niitä silti kiinnostavana osana buddhalaisuutta ja siksi olen tutustunut myös niihin liittyviin käsityksiin. On huomattava, että buddhalaisuudessa kyse on juuri jälleensyntymästä, eikä sielunvaelluksesta, sillä pysyvää sielua ei ole. Mikä siis matkustaa elämästä toiseen? Eri elämien välistä yhteyttä verrataan kynttilän liekkiin. Kun liekki sytyttää toisen kynttilän, mitään ainetta ei liiku. Elämästä toiseen kulkee karman tai tietoisuuden energia. Kyse on siis pikemminkin kahden elämän välisestä yhteydestä ja jatkumosta kuin siitä, että jotakin ainetta liikkuisi. Samanlainen jatkumo on ihmisen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Karma buddhalaisuudessa

Kuva
Karma luo hedelmää. ( Pixabay ) Buddhalaiselle filosofialle on keskeinen se havainto, että kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa ja ovat toisistaan riippuvaisia. Mikään asia ei synny tyhjästä. Näistä ajatuksista Buddha johti myös karman lain. Kaikki sinun kokemukset voivat olla seurausta jostakin, mitä olet tehnyt. Kaikella mitä teet nyt, voi olla seurauksensa tulevaisuudessa. Karma on tunnetuimpia käsiteitä itämaisista uskonnoista, mutta mitä se tarkoittaa buddhalaisuudessa? Aluksi maininta termeistä. Karma on sanskritia, mutta theravada-buddhalaiset voivat käyttää myös sanan paalinkielistä vastinetta kamma . Minä puhun jatkossa karmasta, koska se on tunnetumpi sana. Kirjaimellisesti karma tarkoittaa toimintaa ja on eri asia kuin sen tulos, karma-vipaka. Karma tulee mielentilasta ja tuottaa hedelmää, joka kypsyy (vipaka) tässä tai tulevassa elämässä. Karmaa on kolmenlaista: neutraalia, kusalaa ja akusalaa. Kusala ja akusala on suomennettu ehkä hassusti taitavaksi ja taitamattomaksi. Kusa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Neljä jaloa totuutta: totuus dukkhasta

Kuva
Kaikki on pysymätöntä Buddha meni heti opetusuransa alussa syviin vesiin, sillä hänen ensimmäinen ja keskeisin opetus oli  neljä jaloa totuutta kärsimyksestä. Näin synkästä lähtökohdasta huolimatta buddhalaisuus on optimistinen ja elämänmyönteinen filosofia. Sille löytyy looginen selitys, mutta ennen sitä paneudutaan ensimmäiseen jaloon totuuteen, joka on totuus kärsimyksestä - tai dukkhasta. Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin tämä totuus saa muodon "Elämä on kärsimystä". Kärsimys on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa kaikenlaisia kielteisiä tunteita yleisestä tyhjyyden ja ahdistuksen tunteista henkiseen tai fyysiseen tuskaan. Täsmällistä suomennosta ei ole, ja siksi sanaa ei ehkä kannattaisi kääntääkään. Buddhan mukaan elämä on dukkha. Elämässä tuntuu aina olevan jokin pielessä eikä se tunnu juuri koskaan täydelliseltä. Vaikka elämään kuuluu tietenkin paljon hyviäkin asioita, ne ovat ka...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Elämä ilman mielikuvia

Kuva
Visuaaliset mielikuvat ovat hyvin tärkeitä. Niiden avulla voi palata menneisiin tapahtumiin tai suunnitella esimerkiksi huoneeseen uusi sisustus. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pysty visuaalisia mielikuvia mieleensä luomaan. Kyvyttömyys mielikuviin tunnetaan afantasiana. Synnynnäisen afantasian löytyminen on muistutus meidän ihmisten erilaisuudesta ja joskus aika rajallisesta ajattelusta. Eräänä päivänä Exeterin yliopiston neurologi Adam Zemanin vastaanotolle tuli mies, joka oli menettänyt mielikuvansa sydänleikkauksen jälkeen. Mielikuvien menettäminen ei ollut lääketieteelle uutta - jo 1800-luvulta tunnettiin ihmisiä, jotka olivat menettäneet kykynsä mielikuviin esimerkiksi aivovamman seurauksena. Yllätys seurasi vasta, kun Zeman julkaisi tutkimuksensa miehestä vuonna 2010. Useat ihmiset ottivat Zemaniin yhteyttä ja kertoivat, ettei heilläkään ollut tuota kykyä. Koskaan ollutkaan. Tämä oli niin uusi juttu, että koko termi afantasia syntyi Zemanin näppäimistöltä vasta vuonna 2015. Syn...
Lähetä kommentti
Lue lisää