Bodhipuun lehtiä

n. 260 eaa. Intialaisen Maurya-valtakunnan keisari Asoka järkyttyi Kalingan taistelun aiheuttamista tuhoista ja kääntyi buddhalaisuuteen. Buddhalaisuuden tie maailmanuskonnoksi oli auki. Asokan pilari ( Wikimedia Commons ) Buddhalaisuus levisi tahmeasti vielä pitkään Buddhan kuoleman jälkeen. Vielä 300-luvun eaa. lopussa sitä harjoitettiin lähinnä Buddhan synnyinseuduilla Pohjois-Intiassa. Dharman pyörä irtosi mudasta Maurya-valtakunnan keisari Asokan aikana 200-luvulla eaa. Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista laajimmalle levinnein. Valtakunta kattoi lähes koko Intian niemimaan ja ylsi pohjoisessa Iraniin asti. Asoka nousi valtaan vuonna 268 eaa. Hänen kerrotaan olleen valtakautensa alkuvuosina julma ja armoton hallitsija. Kaikki muuttui noin vuonna 260 eaa., kun keisari hyökkäsi Kalingan valtakuntaan. Taistelu oli verinen, ja Kalingan asukkaista tapettiin tai karkotettiin tuhansia. Legendan mukaan Asoka kulki taistelukentän läpi ja nähtyään aiheuttamansa kärsimyksen

Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi. Buddha opettikin ne ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen hänen askeetikkotovereilleen. Neljä jaloa totuutta kertovat kärsimyksestä (dukkhasta), sen syystä ja lopusta. Buddhaa on verrattu tässä lääkäriin. Ensin hän määritteli oireen (dukkha), jolle hän löysi diagnoosin. Lopuksi hän selvitti, kuinka ongelma paranee ja antoi hoito-ohjeet. Buddhalaisuutta on pidetty pessimistisena sen kärsimyskeskeisyyden vuoksi, mutta koska Buddha väitti kärsimyksen olevan jopa poistettavissa, buddhalaisuutta voi pitää hyvinkin optimistisena. Neljää jaloa totuutta eivät ole jumalallinen totuus, joka pitäisi sokeasti uskoa, vaan ne pitää todeta itse oman havainnon kautta. Neljä jaloa totuutta: 1. Totuus dukkhasta 2. Totuus dukkhan syystä (samudaya) 3. Totuus dukkhan lakkaamisesta (nirodha) 4. Totuus dukkhan lakkaamiseen johtavasta tiestä (magga) Ensimmäinen jalo totuus dukkhasta Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein k

Minä olen ollut ison osan elämääni huono nukkuja, mutta muutama vuosi sitten työstressi pahensi unettomuutta huomattavasti. Lopulta nukuin viikon ajan vain 2-3 tuntia yössä. Tämä kierre katkesi unilääkkeillä, mutta pian samana vuonna unettomuus alkoi taas pahentua. Seuraavat vuodet mentiinkin lähinnä 3-6 tunnin yöunilla. Aloin taas nukkua vähän paremmin, kun kävin läpi HUSin uniterapian. Uniterapiaan kuuluu isona osana ajatustapojen muokkaaminen ja mindfulnessin tapaiset mielenharjoitukset. Tämä muistuttaa vähän buddhalaisuutta, mikä oli yksi syy, miksi aloin taas kiinnostua siitäkin. Uniterapia näyttää perustuvan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Buddhalaisuus ja kognitiivinen terapia on siitä samaa mieltä, että haitalliset ajatuskulut aiheuttavat paljon pahaa oloa elämässä. Kroonisen unettomuuden voi laukaista monikin asia, mutta unettomuutta saattaa ylläpitää silkka kamppailu sitä vastaan. Yrität pakottaa itsesi uneen, mutta pakottamalla uni vain pakenee. Alat ahdistua univajeen

Kasvislounas (oma kuva-arkisto) Elämän kunnioitus on keskeisiä arvoja Buddhan opetuksissa. Viidestä periaatteesta jo ensimmäinen kieltää tappamisen. Eläimiä pidetään tietoisina ja tuntevina olentoina ja siksi yhtä arvokkaina kuin ihmisiäkin. Dhammapadassa sanotaan: "Kaikki olennot rakastavat elämää; kaikki olennot pelkäävät kuolemaa. Älä siis tapa, äläkä laita tappamaan". Niinpä monet buddhalaiset länsimaissa ovat kasvissyöjiä. Valinta on ihan hyvä, mutta myös lihansyönnille on perusteensa buddhalaisuudenkin näkökulmasta. Lihansyönti ei itsessään ole mitenkään  väärin . Joskus lihansyönti voi olla ainoa vaihtoehto ja syöväthän eläimetkin toisiaan. Eläimiin vetoaminen ei tosin ole täysin ongelmatonta: esimerkiksi kannibalismi on tavallista joidenkin lajien keskuudessa... Mutta pointtihan on se, että ihminenkin on vain eläin ja ruoaksi päätyneelle eläimelle on sama syökö sen ihminen vai jokin toinen eläin. Suurempi ongelma onkin tehotuotanto, jossa eläimiä kohdellaan todella hu

Tämä ei ole historiallinen Buddha (Oma kuva-arkisto) Buddhalainen maailma on täynnä erilaisia Buddha-patsaita. Yksi tunnettu kuva on isomahainen naurava kalju munkki, “naurava buddha”. Vastoin yleistä käsitystä, tämä hahmo ei ole historiallinen Buddha, Siddharta Gautama . Naurava Buddha on keskiajalla Kiinassa elänyt munkki, Budai tai Pu-tai. Japanissa hänet tunnetaan nimellä Hotei.  Budain sanotaan olleen aina ystävällinen, hyväntuulinen ja avulias. Kulkiessaan ympäriinsä hän kantoi mukanaan säkkiä, josta myös nimi Budai on saatu. Sana tarkoittaa kangassäkkiä. Budain oikea nimi oli Qici (tätä versiota nimestä käytetään englanninkielisessä tekstissä). Säkissä hän kantoi omaa vähäistä omaisuuttaan, tai lahjoja. Budai oli lasten ystävä ja hänet kuvataankin usein lasten ympäröimänä. Lasten lisäksi Budai herätti myös aikuisten mielenkiinnon, koska hän osasi ennustaa ihmisten tulevaisuutta ja säätä. Japanissa Budaista tuli yksi seitsemästä onnen jumalasta. Onnea ja vaurautta saa rapsuttamal

Kuvan lähde: oma kuva-arkisto Sanalla buddha on kaksi eri merkitystä. Toisaalta buddha on sanskritinkielinen arvonimi, joka tarkoittaa valaistunutta. Kenestä tahansa voi tulla buddha, ja eri buddhalaiset koulukunnat nimeävätkin useita buddhia. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita tulevan buddhan, Maitreyan. Maitreya tulee maan päälle kaukaisessa tulevaisuudessa, kun buddhalaisuus on unohdettu. Silloin hän valaistuu ja alkaa opettaa buddhalaisuutta. Toinen tärkeä buddha on Amitabha. Puhtaan maan koulukunnan mukaan Amitabhan Puhtaaseen maahan voivat jälleensyntyä kaikki häneen vakaasti uskovat. Useimmiten buddhalla ei kuitenkaan tarkoiteta ketä tahansa buddhaa, vaan historiallista henkilöä, Siddharta Gautamaa, buddhalaisuuden perustajaa. Siddharta oli prinssi tai ruhtinaan poika, joka syntyi Shakyan kuningaskunnassa nyk. Nepalin alueella. Siddhartan elinajasta on vaihtelevia arvioita, mutta yleensä se ajoitetaan vuosiin 563-483 eaa. Nuoruutensa Siddharta eli palatsissa ylellisissä oloissa,

Kuvituskuva (oma kuva-arkisto) Historiantutkimus perustuu esineisiin ja kirjoituksiin, joita on jäänyt jäljelle nykypäiviin tutkittavasta aikakaudesta. Osa esineistä ja teksteistä on voinut tuhoutua. Jäljellä olevat tekstit kertovat vain kirjoittajan näkökulman ja hän on voinut olla tietoisestikin epärehellinen. Koska suoraa yhteyttä menneeseen ei enää voi olla, historiantutkimus ei annakaan varmoja faktoja, vaan vain todennäköisyyksiä. Varsinkin kun kyse on kaukaisesta menneisyydestä. Historiankirjoitus pitää Buddhaa ja Jeesusta vähintään melko todennäköisesti historiallisina henkilöinä. Näistä kahdesta Jeesuksen historiallisuuteen kohdistetaan joskus jopa ylimitoitettua kriittisyyttä verrattuna moniin muihin antiikin historiallisiin henkilöihin. Jeesus ei ole ainoa historiallinen henkilö, joka ei kirjoittanut, josta ei kirjoitettu elinaikanaan, josta ei ole aikalaiskuvia, ja jonka henkilötiedoissa on aukkoja. Buddhan historiallisuus on huomattavasti epävarmempaa. Buddha on oikeasti a

Meditointi on tärkeä osa buddhalaisuuden harjoittamista. Monet munkit meditoivat elämässään tuhansia tunteja, eikä osa näytä lopettavan edes kuoltuaan. Jotkut tiibetinbuddhalaiset munkit ovat kuolleet kesken meditoinnin, mutta heidän ruumiit ei ala hajota. Tähän tilaan päätynyt munkki ei hengitä, hänen sydän ei lyö, eikä aivoissa ole toimintaa. Hän on siis lääketieteen näkökulmasta kuollut. Silti hän jää istuvaan asentoon ja näyttääkin elävältä. Munkki voi pysyä tilassa päiväkausia, ennen kuin hajoaminen alkaa. Yle Areenalla on ollut katsottavissa tästä ilmiöstä kertova dokumentti Tukdam - elämän ja kuoleman rajalla . Kuvituskuva (kuvan lähde: Pixabay ) Tiibetinbuddhalaisen käsityksen mukaan tähän tilaan päätynyt munkki ei kuollutkaan, vaan hänen aivoihin jäi heikko tietoisuus. Tätä tilaa tiibetiläiset kutsuvat tukdamiksi. Ilmiö kyseenalaistaa länsimaisen käsityksen kuolemasta, jonka mukaan ihmisen pitäisi olla kuollut, kun elintoiminnot ovat sammuneet. Ruumiin säilymisen voi selittää