Elämä ilman mielikuvia

Visuaaliset mielikuvat ovat hyvin tärkeitä. Niiden avulla voi palata menneisiin tapahtumiin tai suunnitella esimerkiksi huoneeseen uusi sisustus. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pysty visuaalisia mielikuvia mieleensä luomaan. Kyvyttömyys mielikuviin tunnetaan afantasiana. Synnynnäisen afantasian löytyminen on muistutus meidän ihmisten erilaisuudesta ja joskus aika rajallisesta ajattelusta.

Eräänä päivänä Exeterin yliopiston neurologi Adam Zemanin vastaanotolle tuli mies, joka oli menettänyt mielikuvansa sydänleikkauksen jälkeen. Mielikuvien menettäminen ei ollut lääketieteelle uutta - jo 1800-luvulta tunnettiin ihmisiä, jotka olivat menettäneet kykynsä mielikuviin esimerkiksi aivovamman seurauksena. Yllätys seurasi vasta, kun Zeman julkaisi tutkimuksensa miehestä vuonna 2010. Useat ihmiset ottivat Zemaniin yhteyttä ja kertoivat, ettei heilläkään ollut tuota kykyä. Koskaan ollutkaan. Tämä oli niin uusi juttu, että koko termi afantasia syntyi Zemanin näppäimistöltä vasta vuonna 2015.

Synnynnäinen afantasia tuli tieteelle yllätyksenä, mutta tuli se yllätyksenä myös afantikoille itselleenkin. Heillä ei ollut aavistustakaan, että muut ihmiset voivat kuvitella asioita mielessään. Kun muut ihmiset puhuivat esimerkiksi lampaiden laskemisesta, afantikot pitivät sitä vertauskuvana käsittämättä, että muut ihan oikeasti pystyivät näkemään lampaita mielessään. Afantikoille ajatus tuollaisista mielikuvista ei tullut mieleenkään, kun eivät sellaisia olleet koskaan nähneetkään. Ja vastaavasti meille muille visuaaliset mielikuvat olivat niin itsestään selviä, ettei niiden puuttumista osattu edes ajatella.

Me ihmiset ajatellaan asioita usein vain omasta näkökulmasta. Ja oletetaan, että muut ajattelevat ja kokevat asiat samalla tavoin. Afantasia osoittaa sen, ettei asia ole näin. Ihmiset voivat erota toisistaan tavoilla, joita ei aina edes osata kuvitella. Kannattaa muistaa tämä, jos jonkun käytös tai ajattelu vaikuttaa joskus oudolta.

Linkit

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus ja irtipäästämisen taito

Kuva
Olen nukkunut vaihtelevasti koko aikuisikäni, vaikka yleensä vähintään tyydyttävästi. Keväällä 2021 menetin yhtäkkiä yöuneni lähes täysin - nukuin viikon ajan vain 2-3 tuntia yössä. Unettomuuden syynä oli koronakevät, henkinen kuormitus ja liiallinen kahvinjuonti. Yöllä voimakas sydämentykytys ja vapina herätti heti, kun nukahdin. Kierre katkesi unilääkkeellä, mutta jätti ilmeisen jäljen. Unettomuus paheni uudelleen syksyllä ja lopulta kroonistui. Nukuin yössä keskimäärin 3-5 tuntia. Terveyskeskuksesta sain lähinnä unihygieniaohjeita ja unilääkkeitä. Lopullisen ratkaisun löysin itse googlaamalla. Aloitin vuosi sitten HUS:n uniterapian ja sen avulla olen pikku hiljaa saanut unettomuuden taas hallintaan. Terapiaan pääsyyn meni liikaa aikaa - se olisi varmasti ollut tehokkaampaa aiemmin. Kiinnostavaa oli myös huomata terapian ja buddhalaisuuden yhteyksiä. Keskeisiä asioita uniterapiassa ovat nukkumiseen liittyvien ajatus- ja toimintatapojen muokkaaminen ja mielenharjoitukset, kuten mi...
Lue lisää

Anatta: Kuka on vammainen?

Kuva
Sana vammainen herättää monessa kielteisiä tunteita ja jotkut haluaisivat sen kieltääkin. Ongelma on se, että vammaisuus viittaa puutteeseen, eikä sen varaan voi rakentaa identiteettiä. Esimerkiksi kuurot ovat mielestään kielivähemmistön edustajia, eivätkä vammaisia. Tässä keskustelussa pidän Buddhan anattan käsitettä mielenkiintoisena lisänä. Buddha katsoi, että ihmisellä ei ole mitään erillistä pysyvää minuutta tai identiteettiä. Mikään yksittäinen ajatus, tunne, kehon osa tai ominaisuus ei ole "minuus". Mitään niistä ei voi ottaa erilleen, ja sanoa, että tuossa olen minä. Lisäksi nämä ominaisuudet muutuvat koko ajan ympäristön ja toistensa vaikutuksesta. Et ole sama ihminen kuin vauvana, tai vuosi sitten. Identiteetti on virta. Vammaisuuskin on vain yksi ominaisuus, eikä sen varaan voikaan rakentaa identiteettiä, mutta ei voi sen enempää äidinkielenkään. Tai kansallisuuden, seksuaalisen suuntauksen, ihonvärin tai sukupuolen. Buddhalaista ajattelua vastaa hyvin tapa sanoa,...
Lue lisää

Katoavainen kuulo

Kuva
Kuulon apuvälineitä: täristinkello, ovikellon valohälytin, FM-laite. Suomessa on Kuuloliiton mukaan 800 000 huonokuuloista ihmistä. Huonokuuloisten määrä lisääntynee ikähaitarin molemmissa päissä. Ikääntyessä kuulo huononee normaalistikin, mutta nuorempien kuuloa uhkaa yleistynyt kuulokekuuntelu ja muu vapaa-ajan melu. Kuuloa käytetään nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, kun ihmiset kuuntelevat musiikkia, äänikirjoja ja podcasteja. Erityisesti musiikkia kuunnellaan niin kovalla, että se voi vaurioittaa kuuloa. Myös työperäiset kuulovauriot ovat tavallisia. Kuka tahansa voi menettää kuulonsa eikä menetettyä kuuloa saa takaisin. Kaikki on katoavaista, mutta kuinka usein muistamme arvostaa asioita, ennen kuin ne ovat poissa? Pysymättömyys (anicca) on buddhalaisen ajattelun ytimessä ja tärkein kolmesta olemassaolon tuntomerkistä. Pysymättömyyden pohdinnan luulisi saavan ihmiset kiinnostumaan kuulostaan ja kuuloesteettömyydestä enemmän. Onko julkisissa tiloissa toimivat induktiosil...
Lue lisää