Elämä ilman mielikuvia
Eräänä päivänä Exeterin yliopiston neurologi Adam Zemanin vastaanotolle tuli mies, joka oli menettänyt mielikuvansa sydänleikkauksen jälkeen. Mielikuvien menettäminen ei ollut lääketieteelle uutta - jo 1800-luvulta tunnettiin ihmisiä, jotka olivat menettäneet kykynsä mielikuviin esimerkiksi aivovamman seurauksena. Yllätys seurasi vasta, kun Zeman julkaisi tutkimuksensa miehestä vuonna 2010. Useat ihmiset ottivat Zemaniin yhteyttä ja kertoivat, ettei heilläkään ollut tuota kykyä. Koskaan ollutkaan. Tämä oli niin uusi juttu, että koko termi afantasia syntyi Zemanin näppäimistöltä vasta vuonna 2015.
Synnynnäinen afantasia tuli tieteelle yllätyksenä, mutta tuli se yllätyksenä myös afantikoille itselleenkin. Heillä ei ollut aavistustakaan, että muut ihmiset voivat kuvitella asioita mielessään. Kun muut ihmiset puhuivat esimerkiksi lampaiden laskemisesta, afantikot pitivät sitä vertauskuvana käsittämättä, että muut ihan oikeasti pystyivät näkemään lampaita mielessään. Afantikoille ajatus tuollaisista mielikuvista ei tullut mieleenkään, kun eivät sellaisia olleet koskaan nähneetkään. Ja vastaavasti meille muille visuaaliset mielikuvat olivat niin itsestään selviä, ettei niiden puuttumista osattu edes ajatella.
Me ihmiset ajatellaan asioita usein vain omasta näkökulmasta. Ja oletetaan, että muut ajattelevat ja kokevat asiat samalla tavoin. Afantasia osoittaa sen, ettei asia ole näin. Ihmiset voivat erota toisistaan tavoilla, joita ei aina edes osata kuvitella. Kannattaa muistaa tämä, jos jonkun käytös tai ajattelu vaikuttaa joskus oudolta.
Linkit
Kommentit
Lähetä kommentti