Uusi blogi

Kuvituskuva (oma kuva-arkisto)

Buddhan kerrotaan valaistuneen Bodhipuun alla meditoiden Intian Bodhgayassa yli 2500 vuotta sitten. Tämän blogin nimi viittaa tuon puun lehtiin, joilta edelleen voi löytää uusia oivalluksia. Minä löysin Bodhipuun juurelle ensimmäisenä kerran lukion viimeisenä vuonna. Maailman uskontojen kurssin yhteydessä kävelin kirjastoon ja otin hyllystä kirjan maailman eri uskonnoista. En muista mitä kirjassa tarkalleen ottaen sanottiin buddhalaisuudesta, mutta se teki vaikutuksen. Aloin opiskella buddhalaisuutta ja meditoida. Mielenkiinto väheni vuosien kuluessa, mutta viime vuosien mullistukset omassa elämässä ja maailmallakin veivät takaisin Buddhan opetusten pariin.

Blogin pääaiheena on siis buddhalaisuus. Minä olen kiinnostunut buddhalaisesta meditaatiosta ja filosofiasta. Erityisesti buddhalaisista suuntauksista theravada on vaikuttanut syvästi minun ajattelu- ja elämäntapaan, joten siitä kirjoitankin eniten. Olen kuitenkin kiinnostunut myös muista buddhalaisuuden muodoista, buddhalaisesta mytologiasta ja uskonnollisista käsitteistä. Suhtaudun karman ja jälleensyntymän kaltaisiin asioihin kiinnostavina kuriositeetteina, joihin en oikeasti usko. No, valaistuminen on kyllä omalla tavallaan kiehtova ajatus. Buddhalaisuuden lisäksi kirjoitan buddhalaisesta näkökulmasta monistakin aiheista, mutta eniten vammaisuudesta, mielenterveydestä, tieteestä, historiasta ja yhteiskunnasta.

Vammaisuus on tärkeä teema. Olen Kuuloliiton kokemustoimija, huonokuuloinen ja näkövammainen. Kirjoitan vammaisuudesta erityisesti kuulo- ja näkövammaisuuden näkökulmasta. Vaikka mainitsin Kuuloliiton, mielipiteet tässä blogissa ovat minun, eivätkä edusta välttämättä Kuuloliiton linjaa. Kirjoitan varmaan saavutettavuudesta, apuvälineistä ja yhteiskunnan palveluista, mutta myös paljon psykologiasta ja identiteetistä. Buddha kun oli hyvin kiinnostunut ihmismielestä.

Buddhan opetusten ytimessä on neljä jaloa totuutta, joiden mukaan mielenrauhaa ja onnellisuutta ei saavuteta muuttamalla elämää, vaan omaa ajattelutapaa. Pahan olon syynä on se, ettei omat halut ja todellisuus kohtaa. Ajattelutapoja voidaan muokata erityisesti meditaation avulla. Monesti kuulee vammaisten sisäistäneen neljän jalon totuuden ajatuksen: vammaisuus on ongelma, jos siitä tekee sellaisen. Kyse on asenteesta.

Psykologian lisäksi kirjoitan myös mielenterveydestä. Olen itse kokemusasiantuntija myös mielenterveyden haasteissa, joten omaa kokemusta on aiheesta. Buddhalaisuus ja terapia näyttävätkin sopivan hyvin yhteen. Kuuluuhan uniterapiaankin mielenharjoitukset ja pyrkimys hyväksyä unettomuus osaksi elämää. Buddhalaisuus, terapia ja psykologia kohtaavat monessa paikassa, mutta niillä on joitakin tärkeitä erojakin. Ensinnäkin buddhalaisuus ei perustu tieteelliseen tietoon. Toiseksi buddhalaisen harjoituksen tavoite on valaistuminen, eikä mielenterveys. Meditaatio ja mindfulness ovat kesyttäneet minun kaoottista mieltäni, ja buddhalainen psykologia on tuonut uusia näkökulmia, mutta eivät ne varsinaisia mielenterveyden ongelmia paranna. Niihin kannattaa hakea ammattiapua.

Miksi kirjoitan? Minusta kirjoittaminen kiinnostavista aihepiireistä on antoisaa. Se selkiyttää omia ajatuksia ja motivoi hakemaan lisää tietoa. Toisaalta vammaisuudesta ja mielenterveydestä liikkuu vääriä käsityksiä ja viimeksi mainittuun liittyy stigmaakin. Näitä asioita haluan korjata. Lisäksi toivon välillä antavani jopa vertaistukea. Buddhalaisuus tulee kaiken keskiöön, koska olen siitä kiinnostunut ja sen on vaikuttanut minun ajattelutapoihin. Moni ihminen on myös väittänyt, että olen hyvä kirjoittamaan, joten minähän teen sitä, missä olen hyvä.

Lopuksi linkki Kuuloliiton blogiin, jossa kirjoitin mm. vammaisidentiteestistä. Minun näkökanta teemaan perustuu buddhalaiseen anattan käsitteeseen: https://www.kuuloliitto.fi/identiteetin-rajamailla-huonokuuloinen-vai-kuulonakovammainen/