Bodhipuun lehtiä

Amitabha-buddha. (oma kuva-arkisto) Sekalaiset -sarjassa kokoan samaan tekstiin useita toisiinsa liittymättömiä lyhyitä juttuja blogin aihepiireistä. Tässä sarjan ensimmäisessä osassa kirjoitan enimmäkseen buddhalaisista maista. Tälle blogille nimensä antanut puu, tieteelliseltä nimeltään ficus religiosa, on tärkeä buddhalainen symboli. Bodhi on sanskritia tai paalia ja tarkoittaa valaistumista. “Valaistumisen puun” alla Siddharta Gautama valaistui 2500 vuotta sitten. Tuo puu sijaitsi Intian Biharin osavaltiossa nykyisen Bodhgayan kaupungissa. Nykyisin Bodhgayan Mahabodhin temppelissä sijaitseva bodhipuu ei ole alkuperäinen puu, mutta sen on väitetty olevan alkuperäisen jälkeläinen. Bodhgaya on tärkeä buddhalainen pyhiinvaelluskohde. Jos voisin lähteä ihan minne haluaisin, Bodhgaya olisi yksi kohde. * Aasian matka juuri nyt on minulle vain haave, mutta matkakertomuksia voi aina kuunnella. Yle Areenassa on Matti Rämön äänikirja hänen pyöräretkestään Thaimaan, Kambodzan, Vietnamin ja La...

Olen nukkunut vaihtelevasti koko aikuisikäni, vaikka yleensä vähintään tyydyttävästi. Keväällä 2021 menetin yhtäkkiä yöuneni lähes täysin - nukuin viikon ajan vain 2-3 tuntia yössä. Unettomuuden syynä oli koronakevät, henkinen kuormitus ja liiallinen kahvinjuonti. Yöllä voimakas sydämentykytys ja vapina herätti heti, kun nukahdin. Kierre katkesi unilääkkeellä, mutta jätti ilmeisen jäljen. Unettomuus paheni uudelleen syksyllä ja lopulta kroonistui. Nukuin yössä keskimäärin 3-5 tuntia. Terveyskeskuksesta sain lähinnä unihygieniaohjeita ja unilääkkeitä. Lopullisen ratkaisun löysin itse googlaamalla. Aloitin vuosi sitten HUS:n uniterapian ja sen avulla olen pikku hiljaa saanut unettomuuden taas hallintaan. Terapiaan pääsyyn meni liikaa aikaa - se olisi varmasti ollut tehokkaampaa aiemmin. Kiinnostavaa oli myös huomata terapian ja buddhalaisuuden yhteyksiä. Keskeisiä asioita uniterapiassa ovat nukkumiseen liittyvien ajatus- ja toimintatapojen muokkaaminen ja mielenharjoitukset, kuten mi...

Viime aikoina lukemistani kirjoista tärkeimpiin kuuluu Kimmo Takasen kirja Tunne lukkosi. Tunnelukot ovat erilaisia virheellisiä ajatustapoja, joiden herättämät tunteet saavat meidät käyttäytymään vahingollisella tavalla. Tunnelukot esimerkiksi estävät ihmistä tarttumasta haasteisiin epäonnistumisen pelossa, saavat suuttumaan kritiikistä tai välttelemään mielipiteen ilmaisua kritiikin pelossa. Kirjassa on lueteltu 18 erilaista tunnelukkoa. Tunnelukot ovat normaaleja, ja niitä on meillä kaikilla. Kirjan mukaan tunnelukot syntyvät lapsuuden tilanteissa, joissa lapsen tarpeet eivät täyty. Vaativien vanhempien lapsesta tulee vaativa itseään kohtaan. En ole psykologi, mutta silti mietin, korostaako kirja liikaa lapsuutta näiden ongelmien syynä. Lapsuus on kyllä varmasti tunnelukoille erityisen altista aikaa, mutta tokihan aikuisiänkin hankalat kokemukset voivat jättää jäljen. Tunnelukkoja työstetään mielikuvalla sisäisestä lapsesta. Lisäksi mielikuvaan kuuluvat sisäistetty huono vanhempi ja...