Bodhipuun lehtiä

Kuvan lähde: oma kuva-arkisto Sanalla buddha on kaksi eri merkitystä. Toisaalta buddha on sanskritinkielinen arvonimi, joka tarkoittaa valaistunutta. Kenestä tahansa voi tulla buddha, ja eri buddhalaiset koulukunnat nimeävätkin useita buddhia. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita tulevan buddhan, Maitreyan. Maitreya tulee maan päälle kaukaisessa tulevaisuudessa, kun buddhalaisuus on unohdettu. Silloin hän valaistuu ja alkaa opettaa buddhalaisuutta. Toinen tärkeä buddha on Amitabha. Puhtaan maan koulukunnan mukaan Amitabhan Puhtaaseen maahan voivat jälleensyntyä kaikki häneen vakaasti uskovat. Useimmiten buddhalla ei kuitenkaan tarkoiteta ketä tahansa buddhaa, vaan historiallista henkilöä, Siddharta Gautamaa, buddhalaisuuden perustajaa. Siddharta oli prinssi tai ruhtinaan poika, joka syntyi Shakyan kuningaskunnassa nyk. Nepalin alueella. Siddhartan elinajasta on vaihtelevia arvioita, mutta yleensä se ajoitetaan vuosiin 563-483 eaa. Nuoruutensa Siddharta eli palatsissa ylellisissä oloissa,

Kuvituskuva (oma kuva-arkisto) Historiantutkimus perustuu esineisiin ja kirjoituksiin, joita on jäänyt jäljelle nykypäiviin tutkittavasta aikakaudesta. Osa esineistä ja teksteistä on voinut tuhoutua. Jäljellä olevat tekstit kertovat vain kirjoittajan näkökulman ja hän on voinut olla tietoisestikin epärehellinen. Koska suoraa yhteyttä menneeseen ei enää voi olla, historiantutkimus ei annakaan varmoja faktoja, vaan vain todennäköisyyksiä. Varsinkin kun kyse on kaukaisesta menneisyydestä. Historiankirjoitus pitää Buddhaa ja Jeesusta vähintään melko todennäköisesti historiallisina henkilöinä. Näistä kahdesta Jeesuksen historiallisuuteen kohdistetaan joskus jopa ylimitoitettua kriittisyyttä verrattuna moniin muihin antiikin historiallisiin henkilöihin. Jeesus ei ole ainoa historiallinen henkilö, joka ei kirjoittanut, josta ei kirjoitettu elinaikanaan, josta ei ole aikalaiskuvia, ja jonka henkilötiedoissa on aukkoja. Buddhan historiallisuus on huomattavasti epävarmempaa. Buddha on oikeasti a

Meditointi on tärkeä osa buddhalaisuuden harjoittamista. Monet munkit meditoivat elämässään tuhansia tunteja, eikä osa näytä lopettavan edes kuoltuaan. Jotkut tiibetinbuddhalaiset munkit ovat kuolleet kesken meditoinnin, mutta heidän ruumiit ei ala hajota. Tähän tilaan päätynyt munkki ei hengitä, hänen sydän ei lyö, eikä aivoissa ole toimintaa. Hän on siis lääketieteen näkökulmasta kuollut. Silti hän jää istuvaan asentoon ja näyttääkin elävältä. Munkki voi pysyä tilassa päiväkausia, ennen kuin hajoaminen alkaa. Yle Areenalla on ollut katsottavissa tästä ilmiöstä kertova dokumentti Tukdam - elämän ja kuoleman rajalla . Kuvituskuva (kuvan lähde: Pixabay ) Tiibetinbuddhalaisen käsityksen mukaan tähän tilaan päätynyt munkki ei kuollutkaan, vaan hänen aivoihin jäi heikko tietoisuus. Tätä tilaa tiibetiläiset kutsuvat tukdamiksi. Ilmiö kyseenalaistaa länsimaisen käsityksen kuolemasta, jonka mukaan ihmisen pitäisi olla kuollut, kun elintoiminnot ovat sammuneet. Ruumiin säilymisen voi selittää

Olin kerran junan ravintolavaunussa, kun yhtäkkiä viereisessä pöydässä istunut mies kysyi oliko minulla kuulolaitteet. Kun vastasin myöntävästi, hän ilmoitti voivansa rukoilla Jumalalta kuulovamman parantumista. Mikä erikoisinta, minä en ole ainoa kuulo- tai näkövammainen joka on saanut vierailta näitä lupauksia. Tämän jälkeen aloinkin miettiä uskonnon ja vammaisuuden suhdetta. Kristinusko on varmasti tuonut monelle lohtua lupaamalla Jumalan suojelusta. Mutta surullista, jos ainoaksi lohduksi jää toivo ihmeparantumisesta tai ajatus vasta kuolemanjälkeisestä onnesta vammattomana. Toisaalta mietin myös buddhalaisuutta, karman lakia ja sen ajatuksia onnellisuudesta. Kuvituskuva (oma kuva-arkisto) Jotkut ihmiset näkevät vamman isompana ongelmana kuin se välttämättä on. Se aiheuttaa yleensä ongelmia, mutta ei välttämättä pilaa koko elämää. Sen kanssa voi oppia elämään. Vaikka vammaisuutta ei voikaan toivoa, siitä voi olla jopa etua: esimerkiksi kun sisäkorvaistutteen käyttäjä sulkee laittee

Anatta on yksi Buddhan kolmesta olemassaolon tuntomerkistä, joten se on tärkeä käsite. Anatta on paalia ja tarkoittaa “ei itse”. Sanskritinkielinen vastine on anatman. Tämä on aika syvällinen konsepti, joka kertoo siitä, millainen maailma - ja erityisesti ihminen - on. Buddhalle koko maailma on toisiinsa vaikuttavien muuttuvien osien muodostama kokonaisuus. Maailma on jatkumo, jossa asiat syntyvät, tuhoutuvat ja syntyvät uudessa muodossa uudelleen. Tässä kokonaisuudessa millään ei ole muusta erillista pysyvää olemusta. Kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa, ja kaikki voidaan jakaa pienempiin osiin. Anattan ajatusta lähestyivät myös kreikkalaiset filosofit, jotka pähkäilivät Theseuksen laivan arvoitusta. Tarinan mukaan Theseuksen laivaa korjailtiin aikojen kuluessa niin, että lopulta siinä ei ollut enää yhtään alkuperäistä osaa. Oliko se enää sama laiva? Jos ei, niin missä vaiheessa se lakkasi olemasta? Buddhan vastaus olisi ollut, että laivaa ei erillisenä yksikkönä ollut koskaan olem

Kuvituskuva (oma kuva-arkisto) Buddhan kerrotaan valaistuneen Bodhipuun alla meditoiden Intian Bodhgayassa yli 2500 vuotta sitten. Tämän blogin nimi viittaa tuon puun lehtiin, joilta edelleen voi löytää uusia oivalluksia. Minä löysin Bodhipuun juurelle ensimmäisenä kerran lukion viimeisenä vuonna. Maailman uskontojen kurssin yhteydessä kävelin kirjastoon ja otin hyllystä kirjan maailman eri uskonnoista. En muista mitä kirjassa tarkalleen ottaen sanottiin buddhalaisuudesta, mutta se teki vaikutuksen. Aloin opiskella buddhalaisuutta ja meditoida. Mielenkiinto väheni vuosien kuluessa, mutta viime vuosien mullistukset omassa elämässä ja maailmallakin veivät takaisin Buddhan opetusten pariin. Blogin pääaiheena on siis buddhalaisuus. Minä olen kiinnostunut buddhalaisesta meditaatiosta ja filosofiasta. Erityisesti buddhalaisista suuntauksista theravada on vaikuttanut syvästi minun ajattelu- ja elämäntapaan, joten siitä kirjoitankin eniten. Olen kuitenkin kiinnostunut myös muista buddhalaisuud