Buddha: myyttejä ja historiaa

Kuvan lähde: oma kuva-arkisto
Sanalla buddha on kaksi eri merkitystä. Toisaalta buddha on sanskritinkielinen arvonimi, joka tarkoittaa valaistunutta. Kenestä tahansa voi tulla buddha, ja eri buddhalaiset koulukunnat nimeävätkin useita buddhia. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita tulevan buddhan, Maitreyan. Maitreya tulee maan päälle kaukaisessa tulevaisuudessa, kun buddhalaisuus on unohdettu. Silloin hän valaistuu ja alkaa opettaa buddhalaisuutta. Toinen tärkeä buddha on Amitabha. Puhtaan maan koulukunnan mukaan Amitabhan Puhtaaseen maahan voivat jälleensyntyä kaikki häneen vakaasti uskovat.

Useimmiten buddhalla ei kuitenkaan tarkoiteta ketä tahansa buddhaa, vaan historiallista henkilöä, Siddharta Gautamaa, buddhalaisuuden perustajaa. Siddharta oli prinssi tai ruhtinaan poika, joka syntyi Shakyan kuningaskunnassa nyk. Nepalin alueella. Siddhartan elinajasta on vaihtelevia arvioita, mutta yleensä se ajoitetaan vuosiin 563-483 eaa. Nuoruutensa Siddharta eli palatsissa ylellisissä oloissa, mutta hän luopui asemastaan löytääkseen selityksen maailman kärsimykselle. Vuosien askeesin jälkeen Siddharta valaistui ja hänestä tuli Buddha. Loppuelämänsä Buddha käytti opettaen löytämäänsä oppia, buddhalaisuutta. Buddhaan viitataan useilla lisänimillä, kuten Shakyamuni tai Gotama. Shakyamuni - shakyoiden viisas - viittaa Shakya-klaaniin, josta Buddha oli lähtöisin. Gotama taas on paalinkielinen versio Gautamasta. Tathagata, "niin mennyt" tarkoittaa ketä tahansa buddhaa.

Kaikki tiedot Buddhasta perustuvat buddhalaisiin teksteihin, joten hänen elämä on täynnä myyttejä ja monista hänen elämäntapahtumista on keskenään ristiriitaisia versioita. Buddha itse sanoi olevansa vain tavallinen ihminen, eikä jumala tai profeetta, mutta myöhempi traditio on liittänyt häneen yliluonnollisia ominaisuuksia ja kertomuksia. Esimerkiksi kerrotaan, että Siddharta käveli heti synnyttyään ja hänen jalanjäljille puhkesivat lootuskukat. Kaikesta huolimatta historiantutkijat uskovat buddhalaisissa teksteissä kuvatun Buddhan takana olevan todellinen henkilö. 

Tämä on varsin kiehtova ajatus! Buddha on toisinaan jopa yli-inhimillinen hahmo, mutta hänen takana on kuitenkin lihaa ja verta ollut ihminen. Tavallinen kuolevainen, jolle olisi voinut vaikka puhua. Mitä häneltä olisi kysynyt, jos hänet olisi tavannut? Millainen ihminen hän oikeastaan oli? Tunnistaisiko hän itseään buddhalaisen perinteen kuvauksista ja mitä hän ajattelisi uskonnosta, joka hänen opetuksistaan on syntynyt?

Lue myös teksti Jeesuksesta ja Buddhasta historiallisina henkilöinä.

EDIT 29.9.2024: Lisätty Buddhan muita nimityksiä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Unettomuus ja irtipäästämisen taito

Kuva
Olen nukkunut vaihtelevasti koko aikuisikäni, vaikka yleensä vähintään tyydyttävästi. Keväällä 2021 menetin yhtäkkiä yöuneni lähes täysin - nukuin viikon ajan vain 2-3 tuntia yössä. Unettomuuden syynä oli koronakevät, henkinen kuormitus ja liiallinen kahvinjuonti. Yöllä voimakas sydämentykytys ja vapina herätti heti, kun nukahdin. Kierre katkesi unilääkkeellä, mutta jätti ilmeisen jäljen. Unettomuus paheni uudelleen syksyllä ja lopulta kroonistui. Nukuin yössä keskimäärin 3-5 tuntia. Terveyskeskuksesta sain lähinnä unihygieniaohjeita ja unilääkkeitä. Lopullisen ratkaisun löysin itse googlaamalla. Aloitin vuosi sitten HUS:n uniterapian ja sen avulla olen pikku hiljaa saanut unettomuuden taas hallintaan. Terapiaan pääsyyn meni liikaa aikaa - se olisi varmasti ollut tehokkaampaa aiemmin. Kiinnostavaa oli myös huomata terapian ja buddhalaisuuden yhteyksiä. Keskeisiä asioita uniterapiassa ovat nukkumiseen liittyvien ajatus- ja toimintatapojen muokkaaminen ja mielenharjoitukset, kuten mi...
Lue lisää

Anatta: Kuka on vammainen?

Kuva
Sana vammainen herättää monessa kielteisiä tunteita ja jotkut haluaisivat sen kieltääkin. Ongelma on se, että vammaisuus viittaa puutteeseen, eikä sen varaan voi rakentaa identiteettiä. Esimerkiksi kuurot ovat mielestään kielivähemmistön edustajia, eivätkä vammaisia. Tässä keskustelussa pidän Buddhan anattan käsitettä mielenkiintoisena lisänä. Buddha katsoi, että ihmisellä ei ole mitään erillistä pysyvää minuutta tai identiteettiä. Mikään yksittäinen ajatus, tunne, kehon osa tai ominaisuus ei ole "minuus". Mitään niistä ei voi ottaa erilleen, ja sanoa, että tuossa olen minä. Lisäksi nämä ominaisuudet muutuvat koko ajan ympäristön ja toistensa vaikutuksesta. Et ole sama ihminen kuin vauvana, tai vuosi sitten. Identiteetti on virta. Vammaisuuskin on vain yksi ominaisuus, eikä sen varaan voikaan rakentaa identiteettiä, mutta ei voi sen enempää äidinkielenkään. Tai kansallisuuden, seksuaalisen suuntauksen, ihonvärin tai sukupuolen. Buddhalaista ajattelua vastaa hyvin tapa sanoa,...
Lue lisää

Katoavainen kuulo

Kuva
Kuulon apuvälineitä: täristinkello, ovikellon valohälytin, FM-laite. Suomessa on Kuuloliiton mukaan 800 000 huonokuuloista ihmistä. Huonokuuloisten määrä lisääntynee ikähaitarin molemmissa päissä. Ikääntyessä kuulo huononee normaalistikin, mutta nuorempien kuuloa uhkaa yleistynyt kuulokekuuntelu ja muu vapaa-ajan melu. Kuuloa käytetään nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, kun ihmiset kuuntelevat musiikkia, äänikirjoja ja podcasteja. Erityisesti musiikkia kuunnellaan niin kovalla, että se voi vaurioittaa kuuloa. Myös työperäiset kuulovauriot ovat tavallisia. Kuka tahansa voi menettää kuulonsa eikä menetettyä kuuloa saa takaisin. Kaikki on katoavaista, mutta kuinka usein muistamme arvostaa asioita, ennen kuin ne ovat poissa? Pysymättömyys (anicca) on buddhalaisen ajattelun ytimessä ja tärkein kolmesta olemassaolon tuntomerkistä. Pysymättömyyden pohdinnan luulisi saavan ihmiset kiinnostumaan kuulostaan ja kuuloesteettömyydestä enemmän. Onko julkisissa tiloissa toimivat induktiosil...
Lue lisää