Bodhipuun lehtiä

Sana vammainen herättää monessa kielteisiä tunteita ja jotkut haluaisivat sen kieltääkin. Ongelma on se, että vammaisuus viittaa puutteeseen, eikä sen varaan voi rakentaa identiteettiä. Esimerkiksi kuurot ovat mielestään kielivähemmistön edustajia, eivätkä vammaisia. Tässä keskustelussa pidän Buddhan anattan käsitettä mielenkiintoisena lisänä. Buddha katsoi, että ihmisellä ei ole mitään erillistä pysyvää minuutta tai identiteettiä. Mikään yksittäinen ajatus, tunne, kehon osa tai ominaisuus ei ole "minuus". Mitään niistä ei voi ottaa erilleen, ja sanoa, että tuossa olen minä. Lisäksi nämä ominaisuudet muutuvat koko ajan ympäristön ja toistensa vaikutuksesta. Et ole sama ihminen kuin vauvana, tai vuosi sitten. Identiteetti on virta. Vammaisuuskin on vain yksi ominaisuus, eikä sen varaan voikaan rakentaa identiteettiä, mutta ei voi sen enempää äidinkielenkään. Tai kansallisuuden, seksuaalisen suuntauksen, ihonvärin tai sukupuolen. Buddhalaista ajattelua vastaa hyvin tapa sanoa,

n. 260 eaa. Intialaisen Maurya-valtakunnan keisari Asoka järkyttyi Kalingan taistelun aiheuttamista tuhoista ja kääntyi buddhalaisuuteen. Buddhalaisuuden tie maailmanuskonnoksi oli auki. Asokan pilari ( Wikimedia Commons ) Buddhalaisuus levisi tahmeasti vielä pitkään Buddhan kuoleman jälkeen. Vielä 300-luvun eaa. lopussa sitä harjoitettiin lähinnä Buddhan synnyinseuduilla Pohjois-Intiassa. Dharman pyörä irtosi mudasta Maurya-valtakunnan keisari Asokan aikana 200-luvulla eaa. Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista laajimmalle levinnein. Valtakunta kattoi lähes koko Intian niemimaan ja ylsi pohjoisessa Iraniin asti. Asoka nousi valtaan vuonna 268 eaa. Hänen kerrotaan olleen valtakautensa alkuvuosina julma ja armoton hallitsija. Kaikki muuttui noin vuonna 260 eaa., kun keisari hyökkäsi Kalingan valtakuntaan. Taistelu oli verinen, ja Kalingan asukkaista tapettiin tai karkotettiin tuhansia. Legendan mukaan Asoka kulki taistelukentän läpi ja nähtyään aiheuttamansa kärsimyksen

Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi. Buddha opettikin ne ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen hänen askeetikkotovereilleen. Neljä jaloa totuutta kertovat kärsimyksestä (dukkhasta), sen syystä ja lopusta. Buddhaa on verrattu tässä lääkäriin. Ensin hän määritteli oireen (dukkha), jolle hän löysi diagnoosin. Lopuksi hän selvitti, kuinka ongelma paranee ja antoi hoito-ohjeet. Buddhalaisuutta on pidetty pessimistisena sen kärsimyskeskeisyyden vuoksi, mutta koska Buddha väitti kärsimyksen olevan jopa poistettavissa, buddhalaisuutta voi pitää hyvinkin optimistisena. Neljää jaloa totuutta eivät ole jumalallinen totuus, joka pitäisi sokeasti uskoa, vaan ne pitää todeta itse oman havainnon kautta. Neljä jaloa totuutta: 1. Totuus dukkhasta 2. Totuus dukkhan syystä (samudaya) 3. Totuus dukkhan lakkaamisesta (nirodha) 4. Totuus dukkhan lakkaamiseen johtavasta tiestä (magga) Ensimmäinen jalo totuus dukkhasta Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein k

Minä olen ollut ison osan elämääni huono nukkuja, mutta muutama vuosi sitten työstressi pahensi unettomuutta huomattavasti. Lopulta nukuin viikon ajan vain 2-3 tuntia yössä. Tämä kierre katkesi unilääkkeillä, mutta pian samana vuonna unettomuus alkoi taas pahentua. Seuraavat vuodet mentiinkin lähinnä 3-6 tunnin yöunilla. Aloin taas nukkua vähän paremmin, kun kävin läpi HUSin uniterapian. Uniterapiaan kuuluu isona osana ajatustapojen muokkaaminen ja mindfulnessin tapaiset mielenharjoitukset. Tämä muistuttaa vähän buddhalaisuutta, mikä oli yksi syy, miksi aloin taas kiinnostua siitäkin. Uniterapia näyttää perustuvan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Buddhalaisuus ja kognitiivinen terapia on siitä samaa mieltä, että haitalliset ajatuskulut aiheuttavat paljon pahaa oloa elämässä. Kroonisen unettomuuden voi laukaista monikin asia, mutta unettomuutta saattaa ylläpitää silkka kamppailu sitä vastaan. Yrität pakottaa itsesi uneen, mutta pakottamalla uni vain pakenee. Alat ahdistua univajeen

Kasvislounas (oma kuva-arkisto) Elämän kunnioitus on keskeisiä arvoja Buddhan opetuksissa. Viidestä periaatteesta jo ensimmäinen kieltää tappamisen. Eläimiä pidetään tietoisina ja tuntevina olentoina ja siksi yhtä arvokkaina kuin ihmisiäkin. Dhammapadassa sanotaan: "Kaikki olennot rakastavat elämää; kaikki olennot pelkäävät kuolemaa. Älä siis tapa, äläkä laita tappamaan". Niinpä monet buddhalaiset länsimaissa ovat kasvissyöjiä. Valinta on ihan hyvä, mutta myös lihansyönnille on perusteensa buddhalaisuudenkin näkökulmasta. Lihansyönti ei itsessään ole mitenkään  väärin . Joskus lihansyönti voi olla ainoa vaihtoehto ja syöväthän eläimetkin toisiaan. Eläimiin vetoaminen ei tosin ole täysin ongelmatonta: esimerkiksi kannibalismi on tavallista joidenkin lajien keskuudessa... Mutta pointtihan on se, että ihminenkin on vain eläin ja ruoaksi päätyneelle eläimelle on sama syökö sen ihminen vai jokin toinen eläin. Suurempi ongelma onkin tehotuotanto, jossa eläimiä kohdellaan todella hu

Tämä ei ole historiallinen Buddha (Oma kuva-arkisto) Buddhalainen maailma on täynnä erilaisia Buddha-patsaita. Yksi tunnettu kuva on isomahainen naurava kalju munkki, “naurava buddha”. Vastoin yleistä käsitystä, tämä hahmo ei ole historiallinen Buddha, Siddharta Gautama . Naurava Buddha on keskiajalla Kiinassa elänyt munkki, Budai tai Pu-tai. Japanissa hänet tunnetaan nimellä Hotei.  Budain sanotaan olleen aina ystävällinen, hyväntuulinen ja avulias. Kulkiessaan ympäriinsä hän kantoi mukanaan säkkiä, josta myös nimi Budai on saatu. Sana tarkoittaa kangassäkkiä. Budain oikea nimi oli Qici (tätä versiota nimestä käytetään englanninkielisessä tekstissä). Säkissä hän kantoi omaa vähäistä omaisuuttaan, tai lahjoja. Budai oli lasten ystävä ja hänet kuvataankin usein lasten ympäröimänä. Lasten lisäksi Budai herätti myös aikuisten mielenkiinnon, koska hän osasi ennustaa ihmisten tulevaisuutta ja säätä. Japanissa Budaista tuli yksi seitsemästä onnen jumalasta. Onnea ja vaurautta saa rapsuttamal