Keisari Asoka: buddhalaisuuden airut

n. 260 eaa. Intialaisen Maurya-valtakunnan keisari Asoka järkyttyi Kalingan taistelun aiheuttamista tuhoista ja kääntyi buddhalaisuuteen. Buddhalaisuuden tie maailmanuskonnoksi oli auki.

Asokan pilari
(Wikimedia Commons)

Buddhalaisuus levisi tahmeasti vielä pitkään Buddhan kuoleman jälkeen. Vielä 300-luvun eaa. lopussa sitä harjoitettiin lähinnä Buddhan synnyinseuduilla Pohjois-Intiassa. Dharman pyörä irtosi mudasta Maurya-valtakunnan keisari Asokan aikana 200-luvulla eaa. Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista laajimmalle levinnein. Valtakunta kattoi lähes koko Intian niemimaan ja ylsi pohjoisessa Iraniin asti.

Asoka nousi valtaan vuonna 268 eaa. Hänen kerrotaan olleen valtakautensa alkuvuosina julma ja armoton hallitsija. Kaikki muuttui noin vuonna 260 eaa., kun keisari hyökkäsi Kalingan valtakuntaan. Taistelu oli verinen, ja Kalingan asukkaista tapettiin tai karkotettiin tuhansia. Legendan mukaan Asoka kulki taistelukentän läpi ja nähtyään aiheuttamansa kärsimyksen joutui valtavien tunnontuskien valtaan. Erään legendan mukaan hän kohtasi sitten buddhalaisen munkin, joka opasti hänet Buddhan jalanjäljille. Toisaalta yksi Asokan vaimoista oli buddhalainen, joten buddhalaisuus oli hänelle tuttua jo ennen Kalingan taistelua. Joka tapauksessa Kalinga vaikutti Asokaan niin syvästi, että hän kääntyi buddhalaiseksi, ja hänen politiikkansa otti 180 asteen käännöksen.

Asoka luopui aggressiivisesta valloituspolitiikasta. Jatkossa hän kohteli alamaisiaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti ja tuki myös eläinten oikeuksia. Asoka rakennutti sairaaloita ihmisille ja eläimille, istutti puita, kaivoi kaivoja ja paransi teitä. Asokan suhtautui kaikkiin uskontoihin suvaitsevaisesti, mutta buddhalaisuutta hän tuki aivan erityisesti. Asoka järjesti buddhalaisen neuvoston, jossa buddhalaisten yhteisöstä poistettiin ei-buddhalaiset vaikutukset. Stupia hän rakensi legendan mukaan 84 000. Luku lienee liioittelua, vaikka hänellä olikin buddhalaisia rakennusprojekteja. Buddhalaisia arvoja ja omia uudistuksiaan hän kaiverrutti pilareihin ja kallioihin ympäri valtakuntaansa (ediktit). Edikteissä näkyy buddhalainen vaikutus, vaikka Buddhan omaperäisiä käsitteitä, kuten neljää jaloa totuutta tai nirvanaa ei mainita. Asoka tuki buddhalaisuuden leviämistä valtakuntansa rajojen ulkopuolle asti lähettämällä ulkomaille lähetyssaarnaajia. Yksi heistä oli hänen poikansa Mahinda, joka lähetettiin Sri Lankalle.

Tärkeimmät lähteet Asokan elämään näyttäisivät olevan buddhalaiset kirjoittajat ja hänen omat ediktit. Siksi moniin yksityiskohtiin hänen elämäntarinassa kannattaa suhtautua pienellä varauksella: buddhalaisille kirjoittajille sopi hyvin tarina julmasta despootista, josta Buddha teki ideaalihallitsijan. Toisaalta hänen omat ediktit voivat olla osin propagandaa.

Asoka kuoli vuonna 232 eaa. hallittuaan 26 vuotta. Hänen poliittinen vaikutus jäi vähäiseksi, sillä Maurya-valtakunta kaatui jo 50 vuoden kulttua. Buddhalaisuuteen hänen vaikutus oli käänteentekevä. Asokan antama tuki buddhalaisuudelle tasoitti sen tien maailmanuskonnoksi. Asokan lähetyssaarnaajat veivät Buddhan sanan ulkomaille, ja seuraavien vuosisatojen kuluessa buddhalaisuus levisi Keski- ja Itä-Aasiaan.

Asokan elämäntarinassa voi nähdä yhteyden Buddhan elämään. Buddha eli elämänsä alkupuolen ylellisyydessä, mutta kun hän näki kärsimyksen palatsinsa ulkopuolella, tulivat elämänarvot myllätyiksi. Seurauksena oli hengellinen etsintä ja uusi suunta elämässä. Historia toisti itseään myöhemminkin. Kristinuskolle merkittäväksi osoittautui Mulviuksen sillan taistelu, jonka seurauksena Rooman keisari Kontantinus kääntyi kristinuskoon.